Blogi: Kuntoutuksen uusi tuleminen

Kuntoutuksen uudistamiskomitea on tehnyt laajan selvitystyön ja pitkän listan kehittämisehdotuksia, miten kuntoutuksen kokonaisuus uudistetaan. Ikääntyvän Suomen on tässä onnistuttava.

Kuntoutus nähdään yhä laajempana kokonaisuutena, kuntoutuksen tarve määritellään yhä yksilöllisemmin perustein ja sen toteutumisen keinot yhä enemmän kuntoutujan omista lähtökohdista käsin. Yksi näkökulma on kuitenkin vähemmän esillä – miten voisimme tukea kuntoutumista teknologiaratkaisuin ja kuntoutuksen apuvälinein? Tämän pitäisi olla keskiössä aikana, jolloin käytämme erilaisia laitteita muutoinkin aktiviteettien osana ja tekemiemme aktiviteettien vaikuttavuuden arvioinnissa. Kuntoutus ei voi onnistua vain kuntoutuksen ammattilaisten henkilöresursseja lisäämällä, siihen on saatava avuksi myös teknologia ja laitteet, joita kuntoutuja osaa ja viitsii käyttää itsekin.

Kuntoutussuunnitelma laajasti nähtynä
Kuntoutussuunnitelman laatiminen on merkityksellinen vaihe kuntoutusprosessissa. Siksi siihen käytettyjen moniammatillisten näkökulmien painoarvon tulisi kasvaa entisestään. Monipuoliseen suunnitelmaan yhdistetään oikeassa suhteessa tuettua terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa kuntoutumista, kuntoutujan omaa aktiivisuutta sekä apuvälineitä, jotka innostavat, tuovat vaihtelua ja tehoa sekä mittaavat vaikuttavuutta. Tällä kokonaisuudella on tutkitusti parhaat lopputulokset kuntoutujan ikään, lähtötilanteeseen ja kuntoutumisen tavoitteisiin katsomatta. Vaikuttavuuden arviointiin tulee ottaa rohkea ote, sillä vain toimivien suunnitelmien toteutus on kannattavaa ja vain ne koituvat kuntoutujien eduksi.

Kuntoutujana kaiken ikää
Suomi ikääntyy, joten ikäihmisten kuntoutuksessa ei ole varaa epäonnistua. Tämä ei koske vain kotona asuvia, omaishoidossa tai kotihoidon piirissä olevia, vaan kuntouttavaa ja toimintakykyä edistävää toimintaa ehdotetaan hyödynnettäväksi sairaalahoidossa oleville asiakkaille. Raskaammasta hoidosta tulee olla selvä suunniteltu kuntoutumisen polku kohti kevyempää avun tarvetta. Myös tehostetun palveluasumisen asiakkaille on luotava aktiivinen arki, jossa kuntoutumisella on vahva päivittäinen rooli – tavoite voi olla vaikka vuodepotilaasta rollaattoriliikkujaksi vahvistuminen. Näitä ihmeitä nähneenä tietää, että ikäihmisen kuntoutukseen sijoitettu aika ja raha on hyvä investointi.

Ikääntynyt kuntoutuja tarvitsee tavallistakin enemmän ympäristönsä tukea. Tuen tarve korostuu kotona asuttaessa, jolloin kuntoutuksen kannalta tärkeiden päivittäisten harjoitteiden tekeminen helposti unohtuu. Tässä kokemuksemme mukaan on erityisesti hyötyä yksinkertaisista kuntoutusvälineistä, joiden käyttö auttaa vakiinnuttamaan kuntoutusohjelman toteutuksen – kolme kymmenen minuutin restoraattorijaksoa päivässä on kuin kolme tablettia kuntoutusta säännöllisesti otettuna: aamu-, päivä- ja iltalääke. Samalla päivä rytmittyy ja siihen tulee sisältöä.

Jotta hoiva- ja hoitotyön kiireisessä arjessa kuntoutuksen avuksi suunnitelluista laitteista ja teknologiasta saadaan paras vaikuttavuus ja hyöty, sen käytettävyyden tulee olla helppoa. Tähän voidaan vaikuttaa laitteiden käytön käytännöllisellä valmennuksella, jolloin varmuus kuntoutuksen arkipäiväisestä toteutuksesta osana hoivatyötä kasvaa. Kuntoutuksesta saadaan syntymään miellyttävä, odotettu vuorovaikutuksen hetki asiakkaan ja ammattilaisen kesken, joka aktivoi ikäihmistä usein paremmin kuin kuin suurella vaivalla pohdittu viriketoiminta. Ikääntyneen toimintakyvyn kohentumisesta hyötyvät kaikki – niin omaiset kuin muutkin yhteistä arkea jakavat palveluasumisen yksikön asiakkaat. Kaverin vointi on aina tärkeää!

Yhteinen tavoite
Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tulevaisuuden kuntoutuksen mallissa kokonaisuuksien osaajina. Me palveluntuottajat olemme tukena lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ja erilaisten palvelukokonaisuuksien tarjoajina, joiden tulee tuoda käyttöön uusia ratkaisuja sekä edullista ja skaalautuvaa teknologiaa. Jokainen kuntoutussuunnitelma ansaitsee arvioinnin myös kuntoutuksen laitteisiin ja välineisiin erikoistuneelta ammattilaiselta ennen toteutuksen aloitusta, toteutuksen aikana ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Kirjoittaja on Haltijan asiakkuusjohtaja, Kuntoutuksen ftYAMK, Pia Yli-Kankahila.

Blogi julkaistiin Hoiva&Terveys.fi-sivustolla.