Paralympiatason urheilija, isä, diplomi-insinööri
Jani päätyi pyörätuolin käyttäjäksi 16-vuotiaana, kun moottoripyöräonnettomuudesta aiheutui paraplegia eli alaraajojen halvaus rintarangan alueelta. Ennen onnettomuuttaan Jani oli innokas jääkiekkoilija, ja onnettomuuden jälkeen harrasti ratakelausta vuoteen 1992 asti maajoukkuetasolla. Opiskeluaikana urheilu jäi hetkeksi sivuun, mutta oma laji löytyi vuonna 2004, kun Haltijasta lainattu käsipyörä jäi palauttamatta ja hankittiin omaan käyttöön. Vauhdikas ja dynaaminen menopeli vei mennessään takaisin urheilun maailmaan, ja kansainvälinen kilpailu-ura alkoi vuonna 2009.
Janin parhaat saavutukset ovat 8. sija maantieajossa Rion paralympialaisissa 2016 sekä 10. sija aika-ajossa. Maailmancupissa kymmenen sakissa on useampikin sijoitus, parhaana 7. sija 2016 sekä 12. sija MM-kisoissa USA:ssa. Jani on lisäksi kahden lapsen isä ja työskentelee täysipäiväisesti tietomallien parissa teollisuudessa. Moottoriurheilu on myös lähellä sydäntä ja autotallista löytyy käsipyörän lisäksi sekä sähköistä että pärisevää vauhdikasta menopeliä. Elämä on siis monipuolisesti kohdillaan vamman tuodessa lähinnä lisää rikkautta erilaisten mahdollisuuksien kautta.
”Bend but not break” on diplomi-insinöörin lujuusopin viisauksia myötäilevä motto.